Kaksi leikkijää asettuu vastakkain ja kumpikin saa käteensä lusikan, jossa on peruna. Leikkijät yrittävät pudottaa toisella kädellään vastustajan perunan maahan ja samalla säilyttää oman perunansa lusikassa. Perunansa säilyttänyt voittaa. Leikkiä jatketaan joko ryhmien kesken tai pareittain.

Jokainen leikkijä saa säkin. Säkkiin työnnetään jalat ja säkki sidotaan vyötärölle. Leikkijät asettuvat lähtöviivalle ja lähtevät merkistä etenemään. Ensimmäisenä maaliviivan ylittänyt voittaa. Kilpailussa pääsee nopeimmin ja kaatumatta lyhyin askelin juoksemalla tai tasajalkahypyillä. Juoksua vaikeuttaa, jos säkki sidotaan siten, että kädetkin jäävät säkin sisään.

Harjoituksessa kokeillaan tuttujen ja arkisten sanojen lausumista ja käyttöä erilaisin sävyin. Pohditaan, miten erilaiset tunnetilat vaikuttavat ilmaisun sävyihin, sanojen tulkintaan ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Tehtävässä voidaan käyttää itse tehtyjä tai valmiita sana- (kiitos, ole hyvä, anteeksi…) ja tunnekortteja (pelko, ilo, suuttumus, suru, onnellisuus, rakkaus, hämmennys, tylsistyminen, innostus, toiveikkuus…). Valmiit tunnekortit löytyvät esimerkiksi osoitteesta: www.mielenterveysseura.fi/fi/julisteet-ja-kortit/ tunnekortit-varhaiskasvatukseen Harjoitusta voi alustaa kertomalla, miten jokaisella on joskus huono päivä ja vähän kaikki harmittaa. Joskus taas ollaan hyvällä tuulella ihan muuten vain. Muistelkaa yhdessä, millaisissa tilanteissa olette joskus olleet surullisia, iloisia, vihaisia, peloissanne tai hämmästyneitä. Miltä se tuntui ja miten toimit silloin? Muistatko, mikä tunne seurasi alkuperäistä tunnetta? Millaiset teot voivat muuttaa kielteiset tunteet myönteisiksi? Miksi on hyvä, että osaa kertoa kavereille tai perheenjäsenille omista tunteista ja mistä ne johtuvat? Lapset nostavat vuorollaan arvontapusseista yhden sanakortin ja yhden tunnekortin. Aikuiset auttavat pienimpiä lukemaan sanat. Jokainen lausuu nostamansa sanakortin sanan ääneen tunnekortin mukaisella tunteella. Harjoituksen voi toteuttaa myös siten, että lapset nostavat vuorollaan yhden sanakortin ja lausuvat sen ääneen kaikilla tunnekorttien tunteilla. Tunnekortit levitetään tässä tapauksessa lattialle näkyville. Pohtikaa yhdessä, miten sanojen merkitys muuttuu, kun ne lausutaan erilaisilla tunnetiloilla. Miltä sama sana tuntuu eri tavalla ilmaistuna? Millaista viestiä eleet, ilmeet ja äänensävy välittävät? Miten tilannetta voi tulkita, jos sana ja sävy tuntuvat ristiriitaisilta? Harjoituksen voi päättää siten, että koko ryhmä lausuu yhdessä ääneen sanakorttien sanat myönteisellä tai sanaan sopivalla sävyllä.

Leikki alkaa siten, että leikkijät pomppivat, loikkivat tai hyppelevät ympäriinsä. Jokainen on ikään kuin tahmea popcornjyvä, joka yrittää lähestyä muita samanlaisia maissinjyviä. Kun jyvä koskettaa toista jyvää, ne takertuvat yhteen. Tartuttuaan kiinni toisiinsa ne jatkavat pomppimistaan yhdessä takertuen uusiin jyväsiin, kunnes kaikki jyvät ovat lopulta takertuneet yhdeksi suureksi popcorn-kimpaleeksi.

Taikamatoksi kelpaa jumppapatja / lakanan pala / pressu / sanomalehdet / jätesäkit. Osallistujat tai osa osallistujista seisoo taikamaton päällä ja taikamatto pitää saada käännettyä ympäri kerholaisten alla niin, ettei kukaan astu matolta ohi. Tämä leikki on helpompi tehdä pareittain / kolmikoissa pienillä matoilla ensin ja siirtyä myöhemmin koko kerhon isoon mattoon. Mitä pienempi matto henkilö lukumäärään nähden on, sitä vaikeampi tehtävä on ja sitä enemmän se saattaa aiheuttaa turhautumista.

Maahan piirretään suuri ympyrä, ja yksi valitaan "noidaksi". Muut asettuvat ympyrän kehälle kasvot keskustaan päin ja piirtävät itselleen pienen ympyrän. Suuren ympyrän keskelle piirretään neliö, joka on ”taikapata”. Noita kulkee ympyrää muiden takana kädessään esim. kivi. Hän pudottaa jonkun pesään kiven ja jatkaa matkaa koko kierroksen vallatakseen itselleen pesän. Se jonka pesään kivi on pudotettu lähtee juoksemaan kehällä vastakkaiseen suuntaan Noidan kanssa. Kumpi ehti valloittaa pesän ensin, saa sinne jäädä ja toisesta tulee kiertäjä. Kun pelaaja, jolle kivi on pudotettu lähtee juoksemaan, kiven molemmin puolin olevat pelaajat juoksevat neliöön keskelle ja huutaa ”taikapata” kyykätessään samalla ja juoksee takaisin mille tahansa vapaista paikoista. Se jolle ei paikkaa jää, joutuu Noidaksi.

Istutaan piirissä. Yksi lapsista sulkee silmänsä. Ohjaaja koskettaa häntä sulan kärjellä. Lapsi saa aukaista silmänsä ja yrittää koskea samaan paikkaan sormenpäällä. Sen jälkeen on hänen vuoronsa saada sulka ja koskettaa sillä vieressä istumaan silmänsä sulkenutta leikkitoveria. Näin leikki jatkuu, kunnes jokaista on kosketettu ja itse saanut koskettaa taikasulalla.

Ota pieni pehmeä pallo ja mene lasten kanssa olohuoneen matolle. Sovi, että maton reunoja ei saa ylittää. Taistelkaa pallosta painien. Jos pallonhaltijan saa työnnettyä pois matolta, saat pallon itsellesi.

Pelikentäksi soveltuu koko sali. Pelissä on kaksi joukkuetta, esim. siniset ja punaiset ja kummallekin joukkueelle on oman väriset pallot ja pelaajille jaetaan pelinauhat. Salin päätyihin laitetaan penkit, jotka ovat vankiloita. Pelin tarkoituksena on polttaa vastustajan pelaajia pallolla. Pompun kautta saatuja osumia ei lasketa. Kun pelaaja on poltettu, ottaa polttanut pelaaja tältä nauhan itselleen sitoen sen ranteeseensa. Palanut ja nauhaton pelaaja menee vankilaan. Vankilasta voidaan pelastaa vain jos saadaan poltettua pelaaja, jolla on hallussa polttajajoukkueen nauha tai nauhoja. Poltettu pelaaja menee omaan vankilaansa ja saatu nauha / saadut nauhat viedään omille pelaajille vankilaan jolloin nämä vapautuvat. Pallo kädessä ei saa liikkua, paitsi jos pelaaja on joukkueensa viimeinen kentällä oleva pelaaja. Pelaajaa joka luovuttaa tai laittaa nauhoja käteensä ei voi polttaa. Joukkue joka ensin saa kaikki vastustajan pelaajat vankilaan voittaa.

Valitaan pieni esine, joka mahtuu nyrkin sisään. Esine piilotetaan kädet selän takana jompaan kumpaan käteen ja kädet laitetaan nyrkkiin. Nyrkit asetetaan päällekkäin ja lausutaan loru: "Kummassako kerroksessa talonpoika asuu, ylhäällä vai alhaalla, vai onko se muuttanut kokonaan pois". Lorun aikana nyrkit vaihtavat vuorotellen paikkaa. Kun loru loppuu, arvataan onko esine alemmassa vai ylemmässä nyrkissä.

Valitkaa yksi leikkijöistä kulkusen soittajaksi. Muut taputtavat tahdissa. Leikin vetäjä keksii ensimmäisen rytmin. Kun ryhmän yhteinen tahti on löydetty, vaihtuu rytmi. Jokainen saa keksiä oman tavan taputtaa. Kokeilkaa myös jalkojen, sormien tai polvien taputuksia.

Leikin johtaja aloittaa tarinan sanomalla yhden lauseen. Seuraava leikkijä jatkaa tarinaa kertomalla seuraavan lauseen jne.

Kerhoryhmän kannattaa askarrella yhteiseen käyttöön tarinakortit, joita voitte hyödyntää useammilla kerroilla. Leikatkaa kartongista samankokoisia kortteja, joihin lapset piirtävät erilaisia yksinkertaisia kuvia, esimerkiksi esineitä, paikkoja ja henkilöitä. Valmiit kortit voitte halutessanne päällystää kontaktimuovilla. Mitä pelata? - YHTEISTARINA: Leikin vetäjä aloittaa tarinan kääntäen pöydällä nurinpäin olevista korteista yhden: Olipa kerran… (kortin kuva). Tämän jälkeen kukin kerholaisista kääntää korteista vuorollaan yhden ja kertoo kuvan inspiroimana tarinaa eteenpäin. Jatkakaa, kunnes kortit loppuvat. - HALUKKAAT KERTOVAT: Asettakaa kortit pöydälle, kuvapuoli ylöspäin. Halukkaat voivat valita kuvista neljä innostavinta ja asettaa ne eteensä haluamaansa järjestykseen, jonka jälkeen he kertovat muille korteista keksimänsä sadun. - KEKSI KORTTI: Kortit ovat pöydällä kuvapuoli alaspäin. Vapaaehtoinen nostaa yhden kortin otsalleen niin, ettei näe kuvaa. Muut alkavat vuorotellen kertoa tarinaa kyseisestä kortista ilman, että he sanovat sanaa ääneen. Kun tarina on päättynyt, vapaaehtoisen tehtävä on arvata, mikä sana oli.

Valitaan neljä leikkijää, jotka poistuvat huoneesta. Leikinohjaaja lukee jonkin lyhyen tarinan huoneeseen jääneille. Ensimmäinen leikkijä kutsutaan sisään ja leikinohjaaja esittää tarinan käyttämättä puhetta. Leikkijä esittää vuorostaan oman tulkintansa tarinasta ilman puhetta seuraavalle. Esitykset jatkuvat, ja lopuksi verrataan viimeistä tarinaa ensimmäiseen. Leikinohjaaja esittää ja lukee tarinan uudestaan kaikille.

Valitse neljä leikkijää, jotka poistuvat huoneesta ja lue jokin lyhyt tarina huoneeseen jääneille. Kutsu ensimmäinen leikkijä sisään ja esitä tarina hänelle käyttämättä puhetta. Kutsukaa seuraava leikkijä sisään, jolloin ensimmäisen leikkijän tulee vuorostaan esittää oma tulkintansa tarinasta ilman puhetta. Esitykset jatkuvat, kunnes kaikki ovat tulleet takaisin huoneeseen. Verratkaa viimeistä tarinaa ensimmäiseen. Lue ja esitä tarina uudestaan vielä lopuksi kaikille.  

Kehittää lapsen ymmärrystä ympäröivästä maailmasta. Huoneessa, jossa olet lapsen/lasten kanssa, valitse jokin esine huoneesta. Kuvaile jollakin tapaa tarkkailemaasi esinettä esim. ”Minä tarkkailen jotakin sinistä”. Jos leikkiä leikkii yhden lapsen kanssa, voi hän arvailla niin kauan kunnes keksii oikean esineen. Jos lapsia on monta, voivat he vuorotella arvauksissaan. Oikein arvannut pääsee seuraavaksi tarkkailijaksi.

Teippaa maalarinteipillä lapselle reitti lattiaan ja pyydä tasapainoilemaan sen päällä päästä päähän. Teipillä voi tehdä ympyröitä, siksakkia ja muita kuvioita. Leikissä voidaan myös järjestää leikkimielinen kilpailu kuka kävelee nopeiten päästä päähän putoamatta viivalta. Viivaa voidaan myös kävellä varpasilteen, takaperin, silmät suljettuna (sukat pois, jotta tuntee teipin) tai hyppimällä tasajalkaa.

Valitaan hipaksi perhe tai aikuisen ja lapsen pari. Hippa ottaa kiinni toisia leikkijöitä taskulampun valolla. Kun valokeila osuu leikkijään, hippa vaihtuu.

Jokaisen leikkijän vaatteeseen kiinnitetään heijastin. Yksi leikkijöistä valitaan etsijäksi ja muut menevät piiloon. Etsijä yrittää löytää piilossa olijat taskulampun avulla. Syksyn pimeässä illassa leikki on hauskaa ulkona, mutta toimii myös sisällä, kun sammutetaan valot.

Kullekin leikkijälle annetaan kaksi lappua. Toiseen kirjoitetaan jokin tauti ja toisen lääke, jolle tauti parannetaan. Taudit laitetaan yhteen hattuun, lääkkeet toiseen ja sekoitetaan. Kukin ottaa yhden tauti- ja lääkelapun ja lukee ne ääneen sovittaen sanat itseensä, esim. "Minua vaivaa riisitauti, se paranee tanssimalla.", "Minua vaivaa rakkaus, se paranee kylmällä vedellä."

Kiinniottaja ottaa kiinni muita leikkijöitä. Kiinnijääneestä tulee hippa, joka vuorostaan jatkaa muiden kiinni ottamista. Hipan erottamiseksi hänellä kannattaa olla kädessään esim. liivi tai nauha tms.

Rakentakaa kerhotilaan temppurata: tunneleita, tyynyreittejä, maalarinteippiruutuja ja -viivaa, jolla tasapainotella. Kiertäkää halutessanne rataa musiikin tahdissa. Aikuiset voivat osallistua joko istuen, kiertäen tai ottaen jonkin toiminnallisen roolin radan varrella, esim. kultatuolilla kuljetusta. Ulkona voitte piirtää temppuradan katuliiduilla asfalttiin tai pihan kiviin.

Tämä puuha sopii tiloihin, joissa on ikkuna. Varmistakaa myös, että käsien painaminen ikkunoihin sopii. On hauska tutkia, minkä kokoisia käsiä kerhosta löytyy. Halukkaat voivat koetella kämmeniä vastakkain. Miettikää, millaisia sormiloruja osaatte. Töpötelkää sienellä jogurttia suurikätisten kerholaisten kämmeniin. Nämä painavat omat kädenjälkensä ikkunaan. Painakaa suurten käsien viereen keskikokoiset ja viimeisenä pienet kädet. Antakaa lopuksi kaikille käsille raikuvat aplodit. Valumajälkiä voi pyyhkiä mikrokuituliinalla samalla kun kädenkuvat kuivuvat. Jäljet saa pestyä myöhemmin pois normaaleilla ikkunanpesuvälineillä.

Leikkialueelle piirretään ympyrä ja ympyrän kehälle jokaiselle leikkijälle puoliympyrän muotoinen oma paikka. Ympyrän keskelle piirretään pieni ympyrä, tervapata. Leikkijät asettuvat omille paikoilleen paitsi yksi, joka jää kiertäjäksi. Kiertäjä lähtee kiertämään ympyrää tikku kädessään pudottaen matkalla tikun jonkun taakse. Se, jonka taakse hän tikun pudottaa, ottaa tikun maasta ja lähtee juoksemaan vastakkaiseen suuntaan piirin ympäri. Leikkijät kilpailevat siitä, kumpi ehtii ensin tyhjäksi jääneelle paikalle. Ilman paikkaa jäänyt jatkaa kiertäjänä. Tervapataan piirin keskelle joutuu, jollei huomaa tikkua eikä ehdi lähteä paikastaan siihen mennessä, kun kiertäjä on kiertänyt kierroksen. Tervapadasta pääsee pois, kun seuraava joutuu sinne tai ennalta sovitun ajan jälkeen.

Maahan piirretään suuri ympyrä ja yksi leikkijöistä valitaan kiertäjäksi. Muut asettuvat ympyrän ympärille kasvot keskustaan päin ja piirtävät itselleen pienen ympyrän pesäksi. Kiertäjä kulkee ympyrää pesässä olevien takana kädessään jokin pieni esine esim. kivi tai keppi. Hän yrittää pudottaa esineen jonkun pesään tämän huomaamatta ja jatkaa sen jälkeen matkaa koko kierroksen vallatakseen itselleen pesän, johon juuri pudotti esineen. Se, jonka pesään esine on pudotettu, poimii esineen ja lähtee juoksemaan ympyrää vastakkaiseen suuntaan kiertäjän kanssa. Pesän valloittaa se joka siihen ensimmäiseksi ehtii ja toinen jatkaa kiertäjänä. Ympyrän keskellä on tervapata. Siihen joutuu, jos kurkistaa selän taakse ennen kuin kiertäjä on mennyt ohi tai jos ei huomaa pudotettua esinettä tai kiertäjä ehtii kiertää kierroksen ja palata pesälle ennen kuin toinen on ehtinyt lähteä liikkeelle. Tervapadasta pääsee pois, kun seuraava joutuu sinne tai kiertäjä on vaihtunut kolme kertaa.

Myönteiset vuorovaikutussuhteet ja tunne vertaisryhmään kuulumisesta edistävät oppimista ja kokemusta osallisuudesta. Yhteenkuuluvuuden tunnetta voi rakentaa huomioimalla toiset ihmiset ja heille tärkeät asiat sekä luomalla yhteisiä juttuja. Tutkikaa ja harjoitelkaa lasten kanssa erilaisia tapoja huomioida toinen kohdatessa sekä ideoikaa ryhmälle omia tervehtimistapoja. Keskustelkaa lasten kanssa, millaisia eri tervehtimisen ja toisen huomioimisen tapoja heille tulee mieleen. Mitä esimerkiksi sanot kaverille, kun näet hänet vaikkapa aamulla päiväkotiin tullessa? Tai millaisista kaverin tai aikuisen ilmeistä, eleistä tai tekemisistä voit päätellä, että hän on huomannut sinut tullessasi paikalle? Pohtikaa myös, miltä itsestä tuntuu, kun toinen tervehtii tai huomaa sinut. Kootkaa lasten mainitsemia tapoja kirjoittamalla tai piirtämällä isolle paperille tai taululle sekä kokeilkaa niitä käytännössä. Esittäkää toisillenne sanallisia tervehdyksiä kuten ”Hei!” ” Moi!” ”Huomenta!” ”Mitä kuuluu?” erilaisin äänensävyin: iloisesti, kiukkuisesti, väsyneesti, kuiskaamalla, huutamalla, mumisemalla, laulamalla ja niin edelleen. Pohtikaa ja kokeilkaa myös, miten erilaisilla ilmeillä, eleillä ja kosketuksella voisi toista tervehtiä mukavalla tavalla. Huomioikaa myös lasten perheissä mahdollisesti puhutut muut kielet tai erilaiset viestinnän tavat. Kerätkää ja valitkaa kokeilujen perusteella ryhmän käyttöön sellaisia tervehtimistapoja, joista tulee hyvä mieli ja jotka saavat tuntemaan, että on tervetullut ja kuuluu porukkaan. Voitte piirtää, kirjoittaa tai kuvata erilaisista tavoista kortteja, joista voi valita vaikkapa joka viikolle harjoiteltavan tervehdystavan. Ideoikaa ryhmän oma kokoontumistervehdys, jota voitte käyttää vaikkapa aamupiirissä tai muissa yhteisissä hetkissä. Siinä voi olla mukana esimerkiksi erilaisia eleitä, liikkeitä, ääniä, rytmittelyä tai riimittelyä.

Leikin ohjaaja kannustaa kerholaisia kävelemään tilassa niin, että he pysähtyvät tervehtimään vastaantulijoita kättelemällä tai kumartamalla. Samalla kerrotaan oma nimi. Jatkakaa leikkiä, kunnes kaikki ovat tervehtineet kaikkia.

Leikkijät seisovat piirissä. Yksi leikkijöistä sanoo nimensä ja nimeää ystävänsä, jokna kanssa vaihtaa paikkaa. Esim: ”Minun nimeni on ____ ja haluan vaihtaa paikkaa ystäväni _____ kanssa”. Näin leikkijät vaihtavat paikkaa ja piirin keskellä tervehtivät toisiaan sovitulla tavalla. Tervehdys voi olla esimerkiksi halaus, kättely, kumarrus, niiaus, läpsy tms. Muut leikkijät voivat samaan aikaan vaihtaa paikkoja piirissä. Keskellä olija ei saa sanoa enää sellaista ystävää, joka myös on ollut keskellä. Näin kaikki pääsevät vuorollaan keskelle ja opitaan kaikkien nimet.

Leikin tarkoituksena on kuunnella ohjaajan kertomaa tarinaa ja tehdä niin kuin tarinassa sanotaan. Pyydä leikkiin osallistujia kävelemään tilassa ympäriinsä ja aloita tarina näin: ”Olipa kerran joukko ihmisiä, jotka kulkivat yksin ympäriinsä suuressa maailmassa.” Jonkin ajan kuluttua jatka tarinaa: ”Eräänä aamuna ihmiset tajusivat, että olisi kiva ottaa kontaktia muihin ihmisiin. He päättivät hymyillä toisilleen ja katsoa silmiin.” Leikkijät kävelevät edelleen ympäriinsä, mutta nyt katsovat toisiaan silmiin ja hymyilevät. ”Seuraavana aamuna he halusivat ottaa selville muiden ihmisten nimiä.” Leikkijät kävelevät ympäriinsä, katsovat toisiaan silmiin, hymyilevät, kättelevät vastaan tulevaa ja sanovat oman nimensä. ”Seuraavana aamuna joku keksi uuden tavan tervehtiä, ja siitä tuli yleinen tapa. Ihmiset alkoivat tervehtiä toisiaan varpailla.” Leikkijät kävelevät ympäriinsä, katsovat toisiaan silmiin, hymyilevät ja tervehtivät varpaillaan. ”Seuraavana aamuna joku keksi uuden tavan tervehtiä, ja siitä tuli yleinen tapa. Ihmiset alkoivat tervehtiä toisiaan olkapäillä.” Leikkijät kävelevät ympäriinsä, katsovat toisiaan silmiin, hymyilevät ja tervehtivät olkapäillään. ”Seuraavana aamuna joku keksi uuden tavan tervehtiä, ja siitä tuli yleinen tapa. Ihmiset alkoivat tervehtiä toisiaan lantiolla.” Leikkijät kävelevät ympäriinsä, katsovat toisiaan silmiin, hymyilevät ja tervehtivät lantioillaan. ”Seuraavana aamuna joku keksi uuden tavan tervehtiä, ja siitä tuli yleinen tapa. Ihmiset alkoivat tervehtiä toisiaan kätellen jalkojen välistä.” Leikkijät kävelevät ympäriinsä, katsovat toisiaan silmiin, hymyilevät ja tervehtivät toisiaan kätellen jalkojen välistä. Lopuksi kerro tarina niin, että leikkijät käyvät läpi kaikki opitut tervehtimistavat: ”Seuraavana aamuna ihmiset. alkoivat tervehtiä toisiaan kaikilla oppimillaan tavoilla: katsomalla silmiin, hymyilemällä, kättelivät, sanoivat oman nimensä, tervehtivät varpailla, olkapäillä, lantioilla ja kättelivät jalkojen välistä."

Keksikää kysymyksiä etukäteen lapsen oikeuksiin liittyen. Esimerkiksi: saako vanhempasi lukea tekstiviestejäsi? Kysymysten määrä kannattaa sovittaa käytettävissä olevaan aikaan nähden ja vastausaikaa voi rajoittaa esim. minuutti per vastaus. Muodostakaa luokasta ryhmät jollakin toiminnallisella menetelmällä. Ryhmät (2-4 hlö) Jakakaa jokaiselle ryhmälle lapsen oikeuksien kortit, jotka läydät sivun reunassa olevasta linkistä. Ne auttavat vastausten löytämisessä. Tämän tehtävän tukarit voi tehdä esim. seiskoille kummituntina.

Soveltuu hyvin kyläkouluille tai jos koulualueella on jokin muu sopivan kokoinen rakennus, jota voi kiertää. Valitaan turvapaikka esim. rappuset ja Tiikeri, joka yrittää ottaa muita leikkijöitä kiinni. Tiikeri menee rakennuksen toiselle puolelle piiloon ja muut sinä aikana laskevat turvapaikassa 20. Laskettuaan 20 leikkijät lähtevät kulkemaan rakennusta myötäpäivään. Tiikeri vaanii omassa piilossaan ja voi tulla milloin vain sieltä esiin ja ottaa muita leikkijöitä kiinni. Muiden leikkijöiden pitää siis koko ajan kulkea rakennusta ympäri, kunnes pääsevät takaisin turvapaikkaan. Tiikerin saadessa leikkijöitä kiinni, heistä tulee myös tiikereitä seuraavalle kierrokselle. Leikki jatkuu niin kauan, kunnes kaikki ovat jääneet kiinni.

Lausutaan runoa ja tehdään samaan aikaan asioita: Tikka puuta koputtaa: koputetaan etusormella toisen käden kämmeneen Jänis juosta loputtaa; juostaan kämmenillä reisiä pitkin Orava käpyä nakertaa: heilutellaan molempien käsien sormia suun edessä Myyrä kolosta kurkistaa: tehdään etusormesta ja peukalosta ”reiät”, joista kurkistellaan Kuka se tuolta tulla tepsuttaa?: yksi lapsi kerrallaan liikkuu matkien jotain eläintä ja vastaa: -En sano, en sano arvatkaa!

Leikkijät seisovat piirissä ja piirin keskellä on kasa tulitikkuja, yksi vähemmän kuin leikkijöitä. Leikinohjaaja määrää tietyt sanat, esim. punainen, voimakas, hyväntuulinen. Ohjaaja on laatinut tarinan, jota hän lukee kävellessään ympäri piiriä. Kun hän jossakin kohtaa tarinaa käyttää jotain näistä sanoista, ottavat leikkijät kiireesti lattialta yhden tikun. Ilman tikkua jäänyt joutuu pelistä pois.

Leikkijät jaetaan kahteen joukkueeseen. Maastoon sijoitetaan riittävän kauas toisistaan kaksi "tukikohtaa" (esim. kattila tai narulla merkitty alue), jossa on esim. 10 hammastikkua. Leikin tarkoitus on ryöstää toisen tukikohta tikuista ja kuljettaa ne omaan tukikohtaan. Vain yhtä tulitikkua saa kuljettaa kerrallaan. Omaa tukikohtaa ei saa lähestyä metriä lähemmäs, ellei ole juuri tuomassa sinne vastustajan tulitikkua. Molemmat joukkueet aloittavat oman tukikohtansa takaa. Joukkue, jonka tukikohta on tyhjennetty tulitikuista, häviää.

Hankitaan kiviä, käpyjä, karkkeja tms. timanteiksi, jokaiselle leikkijälle yksi. Yksi leikkijöistä menee piiloon. Toiset etsivät piilossa olijaa. Kun joku löytää piiloutuneen, hän saa hakea timanttivarastosta itselleen aarteen. Kun kaikki ovat löytäneet piiloutujan eli saaneet itselleen timantin, alkaa uusi kierros.

Kaksi joukkuetta pelaavastakkain. Pelialue on jaettu kahtia ja kummallakin joukkueella on oma alueensa, jossa on turvassa. Pelialueen päädyissä on timantteja joita varastetaan vastapuolelta ja jossa on turva­alue. Vastapelaajia voi ottaa kiinni omalla puolella kenttää ja viedä vankilaan. Jos pääsee vastustajien ohi turva­alueelle, voi valita ottaako yhden timantin vai pelastaako yhden oman puolen pelaajan ja saa vapaa­pääsyn omalle puolelle kenttää. Timantti kädessä ei voi ottaa muita kiinni tai pelastaa muita vankilasta. Vankilasta pois päästessä, pitää tulla ensin omalle pelialueelle.

Joku leikkijöistä menee ulos. Toiset miettivät sillä välin verbin, esim. ISTUA, joka leikissä korvataan sanalla TIPOTEERATA. Arvaaja kutsutaan sisälle ja hän koettaa selvittää verbin kyselemällä jokaiselta vuoron perään, esim. "Voiko yksin tipoteerata?", "Tarvitaanko tipoteeraamiseen suksia?", "Voiko kotona tipoteerara?" Kysymyksiin leikkijät vastaavat "kyllä" tai "ei".

Leikatkaa paperi pitkittäin puoliksi ja taitelkaa se haitariksi. Piirtäkää päällimmäiseksi tipu, jonka pyrstö ja nokka ovat samalla korkeudella ja osuvat paperin reunoihin. Leikatkaa tipu irti varoen leikkaamasta paperia nokan ja pyrstön kohdalta. Taitelkaa auki.

Valitaan venyttäjä/venyttäjät. Muut leikkijät käyvät ympyrään lattialle vatsalleen makaamaan käsistä toisiaan kiinni pitäen. Venyttäjät venyttävät toffeeta nilkoista vetämällä. Jos venytyksen ansiosta joltain irtoaa molempien käsien ote, siirtyy hän auttamaan venyttäjiä. Mikäli ote irtoaa vain toisesta kädestä, otetta ei saa uusia eikä kahdella kädellä saa pitää kiinni. Leikki jatkuu kunnes toffeen kaikki liitoskohdat on avattu. Rajumpi versio on Lima, jossa otteen saa ottaa käsien lisäksi myös muualta ja myös jalkoja saa käyttää hyväksi toisiinsa kietoutuneena. Myös venyttäjä saa limassa repiä muualtakin kuin nilkoista.

Leikkijät käyvät piiriin mahalle makaamaan. Otetaan toisten käsistä lujasti kiinni, ja ohjaaja/toinen leikkijä eli toffeekauppias tulee kiskomaan jaloista "toffeeta" irti. Jos saadaan irrotettua, toffeesta tulee myös kauppias, ja samaa jatketaan kunnes kaikki on saatu irrotettua.

Leikkijät seisovat piirissä, käsi kädessä. Jokainen toivoo vuorollaan jotain itselleen tärkeää asiaa hiljaa silmät kiinni. Kevyt kädenpuristus on merkki seuraavan vuorosta. Kädenpuristus on kuin yhteinen pulssi, joka sykkii läpi piirin.

Jokainen osallistuja kirjoittaa yhden totuuden itsestään, mielellään semmoisen, jota muut eivät tiedä. Esimerkiksi ”olen voittanut lotossa tuhansia” tai ”olen tavannut presidentin”. Laput sekoitetaan ja nostetaan yksi kerrallaan ja osallistujat arvaavat, kuka on salaisuuden takana.

Leikkijät valitsevat itselleen parin. Kumpikin nostaa oikean nyrkkinsä päänsä päälle ja laskee nyrkin kaksi kertaa ääneti eteensä. Kolmannella kerralla leikkijät sanovat jonkin luvun ja ojentavat samalla jonkin määrän sormia. Se voittaa, joka sattuu sanomaan luvun, joka on kummankin leikkijän ojennettujen sormien yhteenlaskettu summa

Leikkijät menevät konttausasentoon ja lähtevät konttaamaan piirissä sopivin välein. Jonkin ajan kuluttua otetaan edellä olevan jaloista kiinni, niin että muodostuu konttaavia pareja. Pareja yhdistämällä saadaan lopulta yksi pitkä tuhatjalkainen, jossa kaikki konttaavat yhdessä. Piiri voidaan katkaista yhdestä kohtaa ja tuhatjalkainen pääsee kiertämään vapaasti.

Aluksi laitetaan soimaan rytmikästä musiikkia. Leikkijät menevät konttausasentoon ja lähtevät konttaamaan joko piirissä tai haasteellisemmin ympäriinsä tilassa. Jonkin ajan kuluttua otetaan edellä olevan jaloista kiinni (piirissä) tai lähimpänä olevan kaverin jaloista kiinni, niin että muodostuu konttaavia pareja. Pareja yhdistämällä saadaan lopulta yksi pitkä tuhatjalkainen, jossa kaikki konttaavat yhdessä. Piiri voidaan katkaista (ohjaaja katkaisee) mistä kohtaa vain ja tuhatjalkainen pääsee taas kiertämään vapaasti.

Sano leikkijöille jonkin eläimen nimi ja pyydä heitä muodostamaan ryhmiä siten, että jalkoja on yhtä monta kuin kyseisellä eläimellä. Linnuilla ja ihmisellä on kaksi, nisäkkäillä neljä, hyönteisillä kuusi ja hämähäkeillä kahdeksan jalkaa. Jos huudat esim. ”Kettu”, kaksi leikkijää muodostaa parin. Tämän jälkeen eläimet liikkuvat omalle lajille tyypillisellä tavalla. Jos leikitte leikkiä ensimmäisiä kertoja, voit sanoa eläimen nimen lisäksi jalkojen lukumäärän. Voit pyytää leikkijöitä muodostamaan myös tuhatjalkaisen.

Leikkijät jakautuvat 6-10 hengen joukkueisiin, jotka asettuvat lähtöviivalle jonoihin. Jokainen leikkijä tarttuu käsillään lujasti edessä olevan vyötäröön. Kun leikinohjaaja antaa merkin, joukkueet juoksevat 20-30 metrin päässä olevan maaliviivan taakse irrottamatta otettaan. Jos joukkue hajoaa, se jää kilpailusta pois. Se joukkue voittaa, joka ensimmäiseksi ehyenä ylittää maaliviivan. Juoksua voidaan vaikeuttaa siten, että jonon ensimmäinen panee kätensä lattialle ja toiset tarttuvat edessään olevan nilkkoihin. Kaikki leikkijät kulkevat siis nelinkontin.

Piiloleikki pimeällä: Valitaan yksi etsijä ja muut menevät piiloon. Leikkiä leikitään siis pimeään aikaan. Etsijällä on taskulamppu. Piiloonmenijöillä on heijastimet ja halutessa helpomman version myös taskulamput. Kun etsijä on laskenut sovittuun lukuun asti, lähtee hän taskulampun avulla etsimään muita. Heijastimet tuovat hieman helpotusta. Jos myös piilossa olijoilla on taskulamput, voi etsijä pyytää valomerkkiä, jolloin piilossa olijat vilkauttavat valoa. Kun kaikki on löydetty, leikki alkaa alusta.

Tätä hippaleikkiä voi leikkiä sisällä tai ulkona pihalla, jolla on puita. Jokainen leikkijöistä valitsee itselleen kodin, eli tuolin tai puun. Yksi leikkijöistä jää huutajaksi. Hän on ilman kotia. Kun hän huutaa: Talo palaa, pakko vaihtaa! on kaikkien leikkijöiden vaihdettava kotia. Se, joka jää ilman kotia, jää uudeksi huutajaksi.

Saksalainen leikki, Valitaan yksi leikkijöistä huutajaksi ja rajataan leikille alue esimerkiksi pihalla sellainen alue, jossa on penkkejä tms. joiden päälle voi kiivetä. Kun huutajaksi valittu huutaa "TULI", muiden leikkijöiden pitää juosta ennalta sovitulle alueelle esimerkiksi alueen keskelle tai nurkkaan. Kun huudetaan "VESI" leikkijöiden tulee kiivetä johonkin niin, että jalat eivät kosketa maata. Kun huudetaan hiekkamyrsky kaikkien pitää mennä maahan makaamaan. Se kuka on viimeisen' ehtinyt määrättyyn asentoon/paikkaan, putoaa pelistä pois. Leikitään kunnes, voittaja eli viimeiseksi jäänyt, on selvillä.