Hippa ottaa muita lapsia kiinni rajatulla alueella, kun hippa saa leikkijän kiinni koskettamalla, tämä jää toispolviseisonta­asentoon ja nostaa käden ylös ja huutaa “vessanpönttö”. Toiset leikkijät voivat pelastaa hänet istumalla “vessanpöntölle” polvelle ja vetämällä vessan eli laskemalla käsi alas.

* 1 tai 2 hippaa * Kun hippa saa juoksijan kiinni, niin juoksija menee puoli-istuvaan asentoon (istuu vessanpöntölle) ja nostaa käden ylös * Toinen juoksija voi pelastaa kiinni saadun menemällä istumaan syliin vessanpöntölle ja vetää käden alas (pönttö tyhjenee) ja hipattu vapautuu peliin mukaan.

Tämän leikin tarkoituksena on saada leikkijät miettimään positiivisia asioita itsestään. Pyydä leikkijät istumaan ringissä ja anna vessapaperirulla jollekin leikkiköistä. Kerro leikkijöille, että vessapaperin saannissa on tänään vaikeuksia ja käytettävissä on vain tämä yksi rulla, josta jokaisen on varattava itselleen sinä päivänä tarvitsemansa määrä paperia. Kun jokainen on ottanut rullasta osansa, kerro leikkijöille, ettei paperin saannissa olekaan vaikeuksia, vaan jokaisen on kerrottava itsestään yhtä monta myönteistä asiaa, kuin on ottanut paperinpaloja.    

Osallistujat jaetaan kahteen yhtä suureen ryhmään. Toinen ryhmä menee hieman kauemmaksi tai kääntyy selin toiseen ryhmään, jotta ei näkisi toista ryhmää. Toisen ryhmän jäsenet valitsevat itselleen parin toisesta ryhmästä. Kun toinen ryhmä on valinnut parit, tulee toisesta ryhmästä jokainen vuorollaan heidän luo ja kysyy “pääsenkö kanssasi taivaaseen?”. Jos pari ole oikea, hän sanoo kysyjälle “Vettä kengässä!” Toisen tulee silloin hyppiä yhdellä jalalla pois takaisin ryhmänsä luo. Jos kysymyksen osoittaa oikealle henkilölle, vastataan “kyllä” jolloin hän saa jäädä leikistä pois, mutta hän ei saa paljastaa seuraaville tulijoille, kenen pari on. Jokainen yrittää, kunnes on löytänyt oman parinsa. Sen jälkeen vaihdetaan ryhmien tehtäviä ja leikki jatkuu.

Tämä liikunnallinen leikki huvittaa lapsia erityisesti silloin, kun myös aikuiset osallistuvat siihen. Leikkiä voi leikkiä, kun ryhmäläiset tietävät toisensa nimeltä. Jakautukaa kahdeksi yhtä suureksi joukoksi. Toinen joukoista menee ulos kerhotilasta. Tällä välin ryhmistä toinen valitsee jokaiselle leikkijälle ystävän oven ulkopuolisista. Kun valinnat on tehty, leikin vetäjä päästää yhden kerrallaan tilan ulkopuolella olevista leikkijöistä sisään. Leikkijä kävelee jonkun huoneessa olijan luo ja kysyy: Oletko ystäväni? Mikäli arvaus osuu oikeaan, hän saa jäädä istumaan ystävänsä viereen. Jos taas ystävä on väärä, tämä vastaa: Vettä kengässä! Tällöin leikkijä hyppii takaisin yhdellä jalalla, ja kokeilee onneaan myöhemmin uudelleen. Leikkiä jatketaan, kunnes kaikki ovat löytäneet oman ystävänsä.

Yhdelle leikkijöistä annetaan tehtäväksi viestin vienti määrättyyn paikkaan määräajassa. Toiset leikkijät yrittävät estää häntä pääsemästä perille ja piiloutuvat eri kohtiin matkan varrelle voidakseen yllättää hänet. Jos kaksi leikkijää saa kosketetuksi viestinviejää ennen kuin hän ehtii määräpaikkaan, hän joutuu kiinni. Hänen tilalleen valitaan toinen viestinviejä ja jatketaan leikkiä.

Tämä ulkoleikki soveltuu tilavalle pihalle. Asettukaa parijonoon. Valitkaa vapaaehtoinen hipaksi. Hippa seisoo jonon etupäässä ja huutaa: Viimeinen pari uunista ulos, jolloin jonon viimeinen pari lähtee juoksemaan jonon kahta puolta kohden toisiaan. Hippa yrittää ottaa kiinni toisen juoksijoista. Jos hän saa tämän kiinni, tulee heistä etummainen pari ja paria ilman jäänyt jää hipaksi. Mikäli taas pari onnistuu tavoittamaan toisensa ilman että hippa saa heistä kumpaakaan kiinni, he menevät jonon etummaisiksi ja hippa jatkaa huutamista.

Muodostetaan pitkä parijono niin, että yksi jää ilman paria ja hän on “hippa”. Hippa huutaa “viimeinen pari uunista ulos!” jolloin jonon viimeinen pari päästää käsistä irti ja he yrittävät juosta jonon ensimmäisiksi niin, ettei hippa saa heitä kiinni. Jos hippa saa toisen juoksevan parin kädestä kiinni menee hän uuden parinsa kanssa jonon ensimmäiseksi ja ilman paria jäänyt jää hipaksi.

Viimeinen pari uunista ulos -leikkiin tarvitaan pariton määrä leikkijöitä. Leikkijät asettuvat parijonoon. Pariton pelaaja (”leski”) menee parijonon eteen ja huutaa "Viimeinen pari uunista ulos!" Huudon kuultuaan takimmainen pari lähtee juoksemaan, kumpikin parin osapuoli omaa puoltaan eteenpäin tavoittaakseen parinsa. Huutaja saa katsoa taakseen ja lähteä liikkeelle vasta, kun juokseva pari ohittaa hänet. Huutaja yrittää saada toisen juoksijoista kiinni. Juoksijat taas yrittävät palata yhteen ilman, että huutaja saa heidät kiinni. Jos huutaja saa jommankumman kiinni, kiinniotetusta ja huutajasta tulee parijonon etimmäinen pari ja parittomaksi jääneestä pelaajasta tulee seuraava huutaja.[

Leikkijät istuvat piirissä tuoleilla. Leikinohjaaja seisoo piirin keskellä ja sanoo jonkin ominaisuuden, ulkonäköön liittyvän asian tai kokemuksen ja lisäksi liikkumisohjeen, esimerkiksi: "Jos sinulla on vaatteissasi valkoista, siirry istumaan kaksi tuolia vasemmalle". Jos tuoli on varattu, leikkijä istuu tuolissa istuvan syliin. Sylikkäin voi mennä kuinka monta leikkijää tahansa. Jos tyhjiä tuoleja alkaa olla paljon, niitä voidaan leikin kuluessa ottaa pois

Ohjaaja antaa leikkijöille ohjeita mitä liikuntasalin merkkiviivoilla tehdään. Esimerkiksi mustan viivan kohdalla pitää olla molemmat jalat sen päällä /isinisen viivan kohdalla oikea jalka ja mustan viivan päällä molemmat kädet, jolloin vasen jalka ei osu maahan. Eri variaatioita liikkeistä voi käyttää ja leikkijät voivat keksiä liikevaihtoehtoja.

Viivahippaa leikitään juoksemalla salin viivoilla. Hippa yrittää saada kiinni muita leikkijöitä, kun hippa koskettaa toista leikkijää tämä jää kyykkyyn. Toiset voivat pelastaa hänet nostamalla, näin pääsee mukaan leikkiin. Vaihtoehto on, että kiinni jäänyttä ei voi pelastaa ja silloin siitä kohtaa ei pääse enää ohitse. Voidaan leikkiä myös siten, että kiinni jäädessä hippa vaihtuu.

Hippaleikki, jossa on yksi tai kaksi hippaa, jotka ottavat muita kiinni. Ensimmäinen taso: kaikki salinviivat käytössä, joita pitkin pelaajat saavat liikkua. Toinen taso: vain yhdet peliviivat käytössä Kolmas taso: kiinni ottaja saa hyppiä viivalta toiselle, muut eivät Neljäs taso: sekä hippa, että pelaajat saavat kääntyä vain oikealle Viides taso: sama kuin neljäs taso mutta saa kääntyä vain vasemmalle Lisää tasoja on helppo keksiä, esimerkiksi yhdistelemällä jo yllä olevia tai tehdä ihan kokonaan uusia.

Leikkijät muodostavat joukkueita, jotka asettuvat jonoihin lähtöviivan taakse. Joka joukkueen ykkönen panee omenan päänsä päälle. Kun leikinohjaaja antaa merkin, he lähtevät varovasti kävelemään kohti kääntymispistettä ja kiertävät sen. Omenasta ei saa pitää kiinni. Jos se putoaa, on kulkijan pysähdyttävä ja pantava se paikalleen. Kun ykkönen palaa lähtöviivalle, hän asettaa omenan kakkosen päähän ja menee jonon viimeiseksi. Kakkonen lähtee kulkemaan samaa reittiä. Se joukkue voittaa, jonka jonon viimeinen on asettanut omenan ykkösen käteen ja asettunut omalle paikalleen ensimmäisenä.

Asettakaa viltti maahan, ja kokeilkaa, montako kerholaisista mahtuu sen päälle. Voitte sopia, että esimerkiksi kaikki alle (tai yli) 30-vuotiaat menevät viltille. Leikkijöiden tehtävä on kääntää viltin toinen puoli ylöspäin ilman että kenenkään jalka osuu maahan.

Leikkijät jaetaan kahteen ryhmään. Ryhmät menevät esim. ovensuun molemmille puolille. Ovensuuhun laitetaan viltti, jonka molemmille puolille tulee yksi henkilö kummastakin joukkueesta. Viltti tiputetaan alas ja joukkueista valitut sanovat toistensa nimet. Nopeammin toisen nimen sanonut on voittaja ja hitaampi ("häviäjä") siirtyy erän voittaneen henkilön joukkueeseen.

Samantyyppinen leikki kuin kirkonrotta. (kts, Kirkonrotan ohjeet) mutta varioitu leikki Jos etsijä löytää joutuu leikkijä vankilaan. Vankilasta voi pelastaa suoraan piilosta vilkuttammalla. Myös vankilassa olevan pitää vilkuttaa yhtäaikaisesti, jotta voi pelastautua. Tämän jälkeen saa lähteä vankilasta pois, mutta ei ole pakko lähteä heti, jos Kirkonrotta on tuolloin vankilan lähellä.

https://tikonen.fi/aiheet/avustava-tietotekniikka/vinkkeja-erityista-tukea-tarvitsevien-lasten-leikkeihin/

Luokaa oman terhokerhonne vappuperinne. Lakittakaa naapurileikkipuiston heiluva ankka tai kirjaston aulassa oleva patsas. Kysykää tarvittaessa lupa. Kulkekaa vappukulkueessa lakituspaikkaan ja nostelkaa lakituksen jälkeen vappumaljoja.

Ensin ryhmästä valitaan 2 etsijää. Sen jälkeen sovitaan yhteisesti yksi paikka (esim. penkki tai puun juuri) jonne kiinni jääneet tulevat. Sen jälkeen etsijät alkavat laskea 20 ja muut lähtevät piiloon. Sitten kun etsijät ovat saaneet laskettua, he huutavat täältä tullaan ja lähtevät etsimään muita. Sitten jos jäät kiinni menet sinne sovittuun "vankilaan". Pelastaa voi vinkkaamalla eli vilkuttamalla omasta piilopaikasta niin että kiinni jäänyt näkee sen. Kiinni jääneet voivat huutaa vinkkiä. Sitten vankilasta saa juosta pois kun on saanut vinkin ja etsivät ei näe. Kiinni jäädään niin että etsivät huutavat nimeäsi. Piiloa saa vaihtaa, mutta siinä on riski että jää kiinni. Peli loppuu kun kaikki ovat jääneet kiinni tai jos halutaan vaihtaa etsiviä.

Ensin ryhmästä valitaan 2 etsijää. Sen jälkeen sovitaan yhteisesti yksi paikka (esim. penkki tai puun juuri) jonne kiinni jääneet tulevat. Sen jälkeen etsijät alkavat laskea 20 ja muut lähtevät piiloon. Sitten kun etsijät ovat saaneet laskettua, he huutavat täältä tullaan ja lähtevät etsimään muita. Sitten jos jäät kiinni menet sinne sovittuun "vankilaan". Pelastaa voi vinkkaamalla eli vilkuttamalla omasta piilopaikasta niin että kiinni jäänyt näkee sen. Kiinni jääneet voivat huutaa vinkkiä. Sitten vankilasta saa juosta pois kun on saanut vinkin ja etsivät ei näe. Kiinni jäädään niin että etsivät huutavat nimeäsi. Piiloa saa vaihtaa, mutta siinä on riski että jää kiinni. Peli loppuu kun kaikki ovat jääneet kiinni tai jos halutaan vaihtaa etsiviä.

Yksi leikkijöistä on etsivä, joka laskee sataan. Sillä aikaa toiset menevät piiloon. Etsivä lähtee etsimään toisia. Löydettyään jonkun hän huutaa tämän nimen ja lisää "Julistettu pannaan ensimmäisen kerran". Pannaan julistettu tulee sille paikalle, jossa etsijä laski sataan. Jos joku piilossa olijoista vilkuttaa pannaan julistetulle tämä saa paeta ja piiloutua. Kun etsijä löytää hänet uudelleen, hän huutaa tämän nimen ja lisää "Julistettu pannaan toisen kerran". Sitä, joka on julistettu pannaan kolme kertaa ei voi enää pelastaa vilkuttamalla. Hänestä tulee seuraava etsijä.

Kun hippa saa leikkijän koskettamalla kiinni, tämä jää seisomaan paikalleen ja heiluttaa käsiä ylös alas kuin tuuletin. Toiset leikkijät voivat pelastaa hänet menemällä viilentämään itseään tuulettimeen eli seisovat hetken kiinni jääneen vieressä, joka heiluttaa käsiä. Pelastaessa leikkijä on turvassa. Hippa ei saa vartioida.

Leikkijät asettuvat määrätyn rajan taakse. Jokaisella on sanomalehti ja kevyt paperiarkki. Leikkijät yrittävät sanomalehteä huitoen aiheuttaa ilmavirran ja sen avulla saada paperin maaliin. Paperia ei saa puhaltaa eikä siihen saa koskea. Nopein voittaa.

Voikukka-aikaan voitte kerätä kimppuja ja punoa seppeleitä. Voikukilla voi kuitenkin myös värjätä. Pakatkaa kynät ja paperit matkaan ja suunnatkaa pihalle, jolta löytyy voikukkia. Piirtäkää papereille tusseilla suuria kukkia ja värjätkää ne keltaisiksi hieromalla voikukkia paperiin.

Yksi pelaaja on pelin alussa maalissa. Kaikki muut pelaavat kaikkia vastaan. Jokainen pelaaja yrittää tehdä maalin. Kun on saanut tehdyksi maalin, menee sivuun odottamaan pelin kulkua. Se, kuka viimeisenä EI ole tehnyt maalia siirtyy maalivahdiksi. Lopputulos on, että kaksi pelaajaa pelaavat vastakkain ja loput ovat maalivahteja. 5-10 hlö

Jokainen luettelee paperille niin paljon tapahtumia kuin kuluneelta vuodelta muistaa. Tehtävään määrätään tietty aika ja voittaja on se, kuka muisti eniten tapahtumia kuluneelta vuodelta. Muistot voivat olla mitä vain vuoden varrelta. Hauska leikki-idea vaikkapa uudenvuoden juhliin!

Leikkijät valitsevat itselleen parin, asettuvat lattialle istumaan ja laittavat jalkapohjat vastakkain. Leikkijät ottavat käsiinsä yhteisen puukepin. Molemmat leikkijät vetävät niin kovaa kuin jaksavat ja se, joka saa toisen nousemaan lattialta, on voittaja.

Yksi leikkijöistä on väri, joka seisoo seinää vasten selin muihin. Toiset asettuvat lähtöviivalle noin 20 metrin päähän väristä. Väri sanoo esimerkiksi "Se, kenellä on keltaista vaatteista, saa liikkua kolme kukonaskelta eteenpäin". Värin käskyt vaihtelevat koko ajan ja askeltyyppiä voidaan myös vaihdella (esim. tipu, jättiläinen jne.). Se, joka ensimmäisenä pystyy koskettamaan väriä ja huutamaan oman nimensä, on seuraava väri.

Tarvikkeet: - runsaasti valmiita värikortteja esim.avainlenkissä - valmiita eläinkortteja esimerkiksi hiiri, jänis ja hevonen Leikinkulku: Ryhmästä valitaan yksi henkilö eli Väri, joka jää seisomaan halutessaan selin tai kasvot kohti ryhmää. Muu ryhmä seisoo sopivan matkan päässä rivissä. Väri näyttää korteista värin ja eläimen. Jos korteissa on esimerkiksi punainen ja hiiri, saa henkilö, jolla on vaatteissaan punaista ottaa hiiren askelman eteenpäin. Ryhmä sopii etukäteen yhdessä, minkä kokoisen askeleen saa ottaa eteenpäin kunkin eläinkortin kohdalla. Ohjaaja tukee tarvittaessa sanallisesti osallistujia. Näin edetään, kunnes joku osallistujista on niin lähellä Väriä, että voi koskettaa tätä. Valmiita eläinkorteja voi tulostaa esimerkiksi Papunetin kuvaohjelmalla osoitteesta: http://papunet.net/materiaalia/kuvatyökalu Väri- ja eläinkortit kannattaa tehdä isona, jotta ne näkyvät. Kortit on hyvä myös laminoida.

Sopikaa neljä eri väristä aluetta, esimerkiksi kentän tai salin nurkat. Valitkaa yksi huutaja ja yksi hippa. Värin kuultuaan leikkijät juoksevat sovitun väriselle alueelle. Hippa ottaa leikkijöitä kiinni, ja kiinni jäätyään leikkijä muuttuu hipaksi. Huutaja saa määrätä miten leikin aikana liikutaan: kontaten, pyörien, loikkien, juosten, laukaten tai vaikkapa yhdellä jalalla hyppien.

Lähtekää ruskaretkelle. Kerätkää maasta kauneimman värisiä lehtiä, kiviä ja keppejä. Askarrelkaa pihan aarteista sisällä värikollaaseja.

Jokainen leikkijä valitsee mielessään yhden värin. Ohjaaja voi halutessaan rajata värit esim kolmeen vaihtoehtoon. Ohjaaja huutaa aina yhden väreistä kerrallaan, jolloin sen värin valinneet juoksevat yhdessä sovitun esineen ympäri. Viimeisenä lähtöpaikalle palannut tippuu pelistä. Jos ohjaaja huutaa "värikulho" niin kaikki juoksevat. Viimeisenä kustakin väristä jäljellä olevat voittavat pelin omien värien osalta. Tässä kohtaa varsinaisen voittajan voi selvittää "värikulho" huudolla.

Valitaan ensin väripeikko. Muut leikkijät miettivät mielessään jonkun värin. Kun jokainen on valinnut mielessään jonkun värin, väripeikko huutaa jonkun värin esim. vihreä. Jos kenelläkään ei ollut mielessä tätä väriä, peikko huutaa toisen värin. Näin jatketaan, ennenkuin jonkun väri huudetaan. Tämän henkilön pitää juosta leikkijöiden itse valitseman asian ympäri ja palata takaisin niin, että väripeikko ei saa kiinni. Jos peikko saa kiinni, kiinniotetusta tulee uusi väripeikko. Jos väripeikko huutaa sateenkaari, kaikkien pitää lähteä juoksemaan. Tätä leikkiä voi muuttaa halutessaan niin, että väripeikkoja lisääntyy.

Peili-leikistä muunneltu väriversio eli paimiolaisittain ”Värissi” on myös tuttu leikki vuosikymmenten takaa. Leikin perusidea on sama, mutta peilin tilalla on vahti, joka sanoo jonkun värin sekä askelmäärän eteen tai taakse. ”Sininen kolme askelta eteenpäin.” Kaikki, joiden vaatteissa on sinistä, saavat ottaa kolme askelta eteenpäin. Vahti voi myös määritellä askelten koon. ”Punainen, kaksi hiirenaskelta taaksepäin.” ”Keltainen, viisi jättiläisen askelta eteenpäin.” Voittaja on se, joka ensimmäisenä koskettaa vahtia selkään ja huutaa oman nimensä. Voittaja pääsee seuraavaksi vahdiksi.

Pyöritelkää pallot ja liittäkää ne yhteen. Voitte koristella lumiukkoja porkkananenän, keppien ja vaatteiden lisäksi myös maalaamalla. Vesivärinappien päälle voi ripsautella lunta, jolloin vesikuppeja ei tarvita.

Pelissä yksi menee piiloon ja muut alkavat etsiä. Tarkoituksena ei ole paljastaa piiloa, vaan pyrkiä piiloutumaan itse samaan piiloon, josta ensimmäisen piiloutujan löydät ­ pyrkien samalla olemaan paljastamatta piiloa muille etsijöille. Tavoitteena on saada lopulta yhtä vaille kaikki sinne samaan piiloon. Viimeisenä etsivästä tulee uusi piiloutuja.

Leikkijät leikkaavat lehdistä ihmisten ja vaatteiden ja muiden esineitten kuvia. Eri ihmisten vartaloiden, päiden, vaatteiden tai vaikka kulkuneuvojen ja työkalujen kuvia yhdistellään mahdollisimman mahdottomasti. Kuvat voidaan liimata paperille, lehden sivulle tai antaa olla irtonaisina. Leikki sopii lapsille, jotka osaavat käyttää saksia ja liimata. Jos aikuinen leikkaa kuvia valmiiksi, pienikin lapsi voi rakentaa niistä uusia hahmoja. Kaksi leikkijää riittää, mutta pienessä ryhmässä lapset voivat toimia ilman ohjaajaa. Isompi ryhmä tarvitsee ohjaajan, koska ilo nousee kattoon ja käytössä on saksia ja liimaa.

Valitaan hippa. Kaverin kiinnisaatuaan kaveri pysähtyy ja menee x-asentoon: jalat haralleen ja kädet ylhäällä. Toinen kaveri voi vapauttaa kaverinsa konttaamalla kiinniotetun jalkojen välistä. Hippa jatkuu, kunnes valitaan uusi hippa.

Kun hippa saa leikkijän kiinni koskettamalla, tämä jää X - ­asentoon. Toiset leikkijät voivat pelastaa hänet ryömimällä jalkojen välistä. Voidaan myös leikkiä niin, että pelastajia tarvitaan useampi esim. kolme. Kaksi ensimmäistä asettuvat X-asentoon kiinnijääneen taakse (muodostuu pieni tunneli) ja yksi pelastaa ryömimällä tunnelin läpi. Aina kun ollaan pelastamassa, leikkijät ovat turvassa. Hippa ei saa vartioida.

Perehtykää Lapsen oikeuksiin omalla tukioppilasporukalla ja miettikää mitä ne tarkoittavat käytännössä. Lisätietoa saa nuorten oikeudet - sivuilta josta löytyy myös kattava linkkilista. Tarvitaan erilaisia esineitä tai kuvia. esim. ruoka, lautanen, kynä, koulu, laastari. Nämä viittaavat esimerkiksi oikeuksiin saada riittävää ravintoa, opiskella, ja saada terveydenhoitoa. Kannattaa perehtyä korteissa oleviin teksteihin, ja pohtia minkälainen kuva tai esine sopii kuhunkin. Kaikista oikeuksista ei tarvita kuvaa tai esinettä, mutta kekseliäisyyttä kannattaa käyttää. Jotkut saattavat sopia useampaankin. Kuvat voi tehdä itse piirtäen tai valokuvaamalla. Kuvaamataidon tunnit sopivat materiaalin tekemiseen oikein hyvin. Kuvien täytyy olla sopivan kokoisia, jotta ne voi laittaa esille joko seinälle tai pöydälle. Kuvia voi myös leikata lehdistä tai tulostaa netistä. Oikeuksia on niin monta, että kaikkia ei välttämättä tarvitse käyttää, voitte ihan hyvin valikoida niistä kiinnostavimmat. Tekstien valmistamiseen voi tulostaa netistä lapsenoikeuksien kortit sivun oikeasta palkista tai käyttää lapsen oikeuksien esitettä Pystyttäkää koulun aulaan, tai tukaripisteesen tiedotuspöytä. Asetelkaa kuvat tai esineet ja niihin liittyvät tekstit numeroidaan ja asetetaan esille. Osallistujan tehtävänä on osata yhdistää oikea kuva ja oikeus toisiinsa. Osallistujat voivat ratkaista tehtävät esim. pareittain. Kuvat voi merkitä kirjaimin ja tekstit numeroin ja osallistujat kirjoittavat oikeat kirjain – numeroparit paperilapulle. Aika: osallistumiseen 5-10 minuuttia. Valmisteluun toteutustavasta riippuen 2-4 tuntia.

Askarrellaan yhdessä auringonkukka. Auringonkukka on Ukrainan kansalliskukka. Tarvikkeet: ruskeaa pahvia / kartonkia, keltaista kartonkia / paperia, liimaa, kyniä. 1. Aikuinen voi leikata pahvista ison ruskean ympyrän valmiiksi. 2. Osallistujat (lapset ja aikuiset) piirtävät jokainen oman kätensä kuvan keltaiseen pahviin ja leikkaavat ne irti. Pieniä lapsia autetaan, isommat voivat tehdä itsenäisesti. Leikattuihin kädenjälkiin voidaan kirjoittaa esimerkiksi ajatuksia unelmista ja toiveista tai muusta valitusta teemasta. Ajatukset voivat liittyä myös esimerkiksi vahvuuksiin. Kädenjäljet liimataan ruskean ympyrän reunoille kukan terälehdiksi. Kukan voi laittaa esille yhteiseen tilaan muistuttamaan siitä, että emme ole yksin, vaan yhdessä!

Levittäkää paperi lattialle tai suurelle pöydälle ja luokaa yhteinen piirustus. Teemoja voivat olla vaikkapa merenalainen maailma, eläintarha tai kukkaketo. Mikäli ryhmä on monikulttuurinen, voitte kirjoittaa piirustukseen myös sanoja eri kielillä (aurinko, kukka, pilvi).

Leikkijät istuvat piirissä. Jokainen kuiskaa sekä vasemmalla että oikealla puolella istuvalle naapurille eri sanan (asian tai esineen nimen). Kun kaikki leikkijät ovat saaneet kaksi sanaa, lausuu kukin vuorollaan saamansa sanat ääneen ja mainitsee yhden yhtäläisyyden ja yhden eron sanojen välillä. Jos sanat ovat esim. vene ja kynä, yhtäläisyydeksi voi sanoa, että molemmat ovat puisia ja eroksi että toisessa voi istua. Jos joku ei keksi yhtäläisyyttä tai eroa, muut auttavat.

"Yks' kaks' kolme, istu isän polvelle. Äiti sanoi älä istu, isä sanoi istu vaan. Näin sitä istutaan." Kävellään piirissä kädet ristissä ja hoetaan lorua. Lopussa hiivitään ja mennään nopeasti kyykkyyn, kun sanotaan lorun viimeinen sana.

Leikkijät asettuvat selät vastakkain ja toinen ottaa käteensä jonkin esineen (esim. kynä, pehmoeläin tai vaikka kahvakuula). Esine lähtee kiertämään ympyrää: toinen antaa esineen toiselle sivukautta ja saa sen takaisin toiselta sivulta. Vaihdetaan suuntaa ja hetken päästä liike muuttuu ylhäältä alas liikkeeksi: ojennetaan esine pään päällä ja otetaan jalkojen välistä vastaan. Musiikkia voi laittaa taustalle ja nopeuttaa liikettä, kun alkaa sujumaan. Sopii aikuisille myös taukoliikkeeksi, hyvä kiertoliike selälle. Nauruvaroitus :)

Harjoituksessa tutkitaan ja havainnoidaan ympäristöä sekä erilaisten paikkojen herättämiä tunteita ja tuntemuksia. Opetellaan käyttämään kameraa tai tablettia havaintojen dokumentointiin ja tunnetiloja kuvaavien valokuvien ja videoiden ottamiseen. Otetaan selvää, miten omaa ympäristöä voi tehdä yhdessä viihtyisämmäksi. Lämmitelkää ryhmän kanssa aluksi juttelemalla ja näyttämällä, miltä erilaiset tunteet tuntuvat omassa kehossa ja mitä ajatuksia mieleen tulee, kun ajattelee erilaisia tunteita. Tunteita läpikäydessä voitte hyödyntää valmiita tai itsetehtyjä tunnekortteja, jotka kuvaavat esimerkiksi iloa, pelkoa, hämmästystä, kiukkua, riemua, ärsytystä, innostusta, ylpeyden tai turvallisuuden tunnetta. Miltä erilaiset tunteet omassa mielessä ja kehossa tuntuvat: naurattaako, itkettääkö, kutitteleeko vatsanpohjalla, kipristeleekö varpaita, alkavatko jalat tutista, ummistuvatko silmät, tekeekö mieli pomppia, halata tai taputtaa? Mitä muita eri tunteiden aiheuttamia reaktioita keksitte? Voitte käydä läpi myös erilaisia aisteja, jotka auttavat havaintojen tekemisessä. Miltä eri tiloissa tai paikoissa näyttää, tuntuu, tuoksuu ja kuulostaa? Harjoituksessa lasten tehtävänä on tutkia ja dokumentoida pareittain, millaisia paikkoja päiväkodista tai lähiympäristöstä löytyy ja mitä tunteita ne lapsissa herättävät. Parit päättävät, minkä paikan, tilan tai kohdan he haluavat päiväkotiympäristöstä valokuvata ja miten kuvalla tai lyhyellä videolla voi kuvata paikan aiheuttamaa tunnetta tai aistimuksia. Kun lapset ovat kuvanneet valitsemansa paikan ja siihen liittyvän yhden tai useamman tuntemuksen, voitte käsitellä ja muokata niitä tabletilla yhdessä. Halutessa voitte siirtää kuvat kamerasta tietokoneelle käsiteltäväksi tai tulostaa jatkotyöstöä varten. Lapset kirjoittavat itse tai aikuisen avulla kuvaan tai sen yhteyteen, mikä paikka on kyseessä ja mitä tunteita tai aistimuksia se toi parin mieliin ja kehoihin. Käykää kaikkien parien kuvat tai videot yhdessä läpi. Millaiset paikat herättävät myönteisiä tunteita, entä tuntuuko jossain pelottavalta tai kummalliselta? Tuntuvatko paikat samanlaisilta yksin tai yhdessä esimerkiksi aikuisen tai kaverin kanssa? Miettikää myös keinoja, jotka auttavat, jos jossain uudessa tai tutussa paikassa alkaa pelottaa tai jännittää. Aikuinen auttaa tarpeen mukaan sanoittamisessa ja voi kertoa, että kaikenlaisista mielipahoista kannattaa jutella aikuiselle. Usein olo helpottuu heti, kun asiasta ja omasta tunteesta puhuu. Jos sanojen löytäminen tuntuu vaikealta, lapsi voi kuvata ajatuksiaan värein, äänin tai piirtämällä. Suunnitelkaa lopuksi yhdessä lasten kanssa, mitä pelottaville tai tylsille paikoille voisi tehdä ja miten tutuista paikoista voisi saada viihtyisämpiä. Tarttukaa toimeen ja toteuttakaa suunnitelmat yhdessä lasten kanssa mahdollisuuksien mukaan. Keiltä voisitte pyytää apua?

Ollaan piirissä. Leikinjohtaja sanoo jonkun leikkijän nimen ja heittää lankakerän tälle pitäen itse kiinni langan päästä. Kerän saanut sanoo taas jonkun muun nimen ja heittää kerän muistaen pitää langasta kiinni omasta kohdastaan. Näin jatketaan. Lopulta langasta muodostuu iso ystävyyden verkko. Lanka keritään takaisin käymällä heittelykierros takaperin nimien kanssa.

6-7 ihmistä muodostaa tiiviin piirin yhden leikkijän ympärille. Keskelläolija kallistuu puolelta toiselle, eteen- ja taaksepäin ja piiri tukee häntä niin ettei hän pääse kaatumaan ja voi luottaa piiriläisiin.

Osallistujat seisovat piirissä. Valitaan yksi jäänyt, joka menee zombieksi keskelle piiriä Zombie valitsee piiristä osallistujan, jota kohti lähtee rauhallisesti kävelemään kädet vaakatasossa osoittaen eteenpäin. Zombien uhri yrittää pelastua tuijottamalla jotakuta muuta ringissä olevaa. Se ketä tuijotetaan pitää sanoa zombien uhrin nimi ennen kuin zombie ehtii koskea uhrinsa olkapäitä. Mikäli uhrin pelastaja ehtii sanoa uhrin nimen ennen kuin Zombie ehtii koskettaa, tulee pelastajasta uusi uhri ja zombie lähtee kävelemään tätä kohti. Mikäli uhrin pelastaja ei ehdi häntä pelastaa, tulee uhrista uusi Zombie.