Kissa ja hiiri: Lapset istuvat leikkivarjon ympärillä ja pitävät molemmin käsin kiinni varjosta. Leikkijöistä valitaan yksi kissa ja yksi hiiri. Hiiri menee varjon alle ja liikkuu vapaasti varjon alla ja menee kissaa karkuun. Kissa on varjon päällä, liikkuu kontaten ja yrittää saada hiirtä kiinni. Muut lapset heiluttavat varjoa rauhallisesti ylös alas niin että hiirtä ei näy varjon alla. Kun kissa saa hiiren kiinni, kissasta tulee hiiri ja seuraava piirissä oleva on kissa. Hai: Lapset istuvat leikkivarjon ympärillä ja pitävät molemmin käsin kiinni varjosta, jalat ovat suorana varjon alla. Yksi lapsista on hai, joka menee varjon alle. Hain tehtävänä on vetää joku lapsista varjon alle. Varjoa ympäri kiertää hengenpelastaja. Kun hai ottaa lasta jalasta kiinni tulee lapsen huutaa “apua” ja silloin hengenpelastajan tehtävä on auttaa lasta jotta hai ei syö häntä. Kun hai saa lapsen varjon alle tästä lapsesta tulee hai ja hai muuttuu lapseksi.

Leikkivarjon keskelle laitetaan paljon pieniä kevyitä palloja. Lapset seisovat ja pitävät varjon reunasta kiinni molemmin käsin. Kun annetaan lupa popcornkone käynnistyy ja varjoa saa heiluttaa niin, että pallot pomppivat pois varjon päältä ympäri salia. Tämän jälkeen haetaan pallot ja tehdään sama uudestaan.

"Leivon, leivon leipäsiä, nimusia namusia, mantelin mamman maitosia, kaupungin kananmunasia, tirin liriä hierotaan, tirin liriä hierotaan." Lapsi on lattialla pitkällään "pullataikinana", jota leivotaan lorun rytmissä, letitetään kädet ja jalat. Lopuksi "syödään" pulla kutittaen lasta vatsasta.

Ensin teillä pitää olla jalkapallo ja päätäte pallon paikan ja sitten valijete yhden Lekerin ja yksi potkaisee palon ja lekeri katsoo maahan ja hakee palon omalle paikalleen sen aikana kun lekeri hakee palloa niin muut menee piloon ja kun lekeri on laittanut palon omalle paikalle niin se pitää huutaa et " pallo paikkalla lekeri tulee " ja lekeri menee ehtimään niitä jotka on piilossa

Lapset piirtävät pareittain toisistaan ääriviivoja mukaillen kokovartalokuvat omille isoille papereille. Kukin lapsi saa täydentää oman kuvansa haluamallaan tavalla. Tutkikaa ja etsikää yhdessä erilaisista lehdistä kuvia itselle mieluisista tai tärkeistä asioista. Kuvat leikataan irti ja liimataan osaksi kokovartalokuvaa. Kuvia voi myös etsiä ja tulostaa netistä tai piirtää itse. Esitelkää omat työt muille kertomalla kuvien avulla itselle mieluisista asioista ja miksi ne ovat kivoja tai kiinnostavia. Kertomisen taustalle voi laittaa soimaan lapsen valitsemaa lempimusiikkia ja muuta sopivaa äänimaisemaa. Pohtikaa yhdessä, mikä lapsille mieluisia asioita yhdistää. Kun oma kuva on esitelty, toiset lapset ja aikuiset kertovat lapselle tästä kivoja asioita. Jos esillä oleminen tuntuu jännittävältä, lasta voi kehua esimerkiksi hänen lempilelulleen ja lapsi voi kuunnella vieressä. Jutelkaa, miltä tuntui kuunnella kivoja asioita itsestä ja kertoa niitä muille. Lasten kanssa voi tehdä myös äänityksen tai ryhmän oman radio-ohjelman tai podcastin, jossa lapset haastattelevat toisiaan ja kertovat itselle mieluisista asioista. Äänityksiä lapsille mieluista ja tärkeistä asioista voi jakaa vanhemmille. Mieluisten juttujen haastattelujen tekoa voi jatkaa kotona vanhempien ja muiden perheenjäsenten kanssa.

Leikin vetäjä pyytää lapsia edellisellä kerralla ottamaan lempilelunsa mukaan Terhokerhoon. Jokainen lapsi saa esitellä lelunsa ja kertoa millaisia leikkejä hän leikkii lelun kanssa. Mistä lelu on tullut? Mikä siinä on parasta?

Rajataan alue ja yksi jää ulkopuolelle polttajaksi. Pelissä käytetään pehmopalloa. Polttaja yrittää polttaa pelaajia heittämällä palloa. Myös maan kautta osumisesta palaa ja sisäpelaajat voivat polttaa myös toisiaan. Päähän osumisesta ei pala. Sisäpelaajat saavat lyödä palloa kädet yhdessä (esim. sormet ristissä) lentopallon hihalyönnillä tai nyrkkeilemällä. Polttajan kannattaa hyödyntää sisäpelaajia niin, että hekin osallistuvat polttamiseen, esim. heittämällä korkeita ja helppoja heittoja, jotta sisäpelaaja pääse lyömään palloa ja polttamaan muita sisäpelaajia. Vaikeutta peliin saa niin, että sisäpelaajan täytyy osua palloon vain kyynärpäästä alaspäin.

Isketään keppi pystyyn hiekkaan tai lumeen. Pidetään molemmilla käsillä kepistä kiinni ja pannaan otsa keppiin kiinni. Pyöritään paikalla niin kauan kuin kaatumatta pysytään. Pyörimisen jälkeen yritetään kävellä maahan piirrettyä suoraa viivaa pitkin.

Johtaja sanoo: Lentää, lentää, varis lentää. Kaikki liikuttavat käsiään linnunsiipien tapaan. Jos johtaja sanoo eläimen, joka ei lennä, kädet pysyvät paikallaan. Leikinjohtaja mainitsee nopeaan tahtiin eläimiä: lintuja, kaloja, nisäkkäitä. Hän voi itse tehdä käsillään hämäysliikkeitä. Väärin tehnyt joutuu pois pelistä.

Leikkiin valitaan yksi lepakko ja kolme yöperhosta. Lepakon silmät sidotaan. Muut leikkijät muodostavat käsikädessä piirin, jonka tehtävänä on rajata lepakon ja perhosten liikkuminen. Lepakko ja yöperhoset ovat piirin sisäpuolella. Lepakko huutaa Bat!, johon yöperhosten on heti vastattava Moth! Äänen perusteella lepakko yrittää saada kiinni yhden perhosen, josta tulee uusi lepakko. Uudet perhoset valitaan piiristä. Piiri ei saa liikkua eikä äännellä turhaan, jotta lepakko kuulee yöperhosten vastaukset.

Tarvikkeet: ohuita jumppamattoja (yhtä vaille yhtä monta kuin leikkijää) Leikin kulku: Kaikilla muilla paitsi kiinniottajalla on jumppamatot siipinä. Juosta saa vain siivet levällään ja turvaan (kyykkyyn ja siipien suojaan) saa mennä X kertaa. Kun hippa saa lepakon kiinni, lepakon on pudotettava siipensä ja silloin hän siirtyy hipan kaveriksi ottamaan muita kiinni.

Näissä lämmittelyharjoituksissa on ideana liikkua tilassa leikin ohjaajan pyytämillä tavoilla: Liikkukaa vapaasti. Kun huudan hep, juoskaa: 1. Matin perään jonoon, 2. Liinan ympärille piiriin (Tehkää useampi kerta nimeä vaihtaen.) Liikkukaa vapaasti. Kun huudan ääneen numeroita, ryhmittykää sen kokoisiksi joukoiksi. Liikkukaa… 1. varpaillaan, 2. takaperin, 3. hitaasti, 4. nopeasti, 5. balettitanssijoina, 6. kummituksina, 7. rakastuneina, 8. väsyneinä, 9. vihaisina, 10. väsyneinä balettitanssijoina, 11. rakastuneina kummituksina jne.

Leikkijät seisovat piirissä katsoen edellä seisovan selkää. Leikinohjaaja aloittaa liikkeen, jota hänen takanaan seisova matkii ja jatkaa, samoin kolmas, neljäs jne. Heti kun leikinjohtaja huomaa, että liike on kulkenut piirin ympäri, hän tekee uuden liikkeen, jota seuraava matkii. Näin leikki jatkuu aaltona.

Lasten liikennemerkkejä asetetellaan sopiviin paikkoihin, samoin liikennevalot. Lapset ajavat potkumopoilla tai pyörillä ja samalla voivat harjoitella liikennesääntöjä ja valoissa oman vuoron odottamista. Leikki opettaa liikennesääntöjen lisäksi huomioimaan muita ja sekä odottamaan omaa vuoroaan.

Anna leikkijöille rooleja, joita voi olla liikenteessä kuten: poliisi, autoilija, jalankulkija, pyöräilijä jne. Lavastakaa mahdollisimman oikean tuntuinen liikenneleikki, jossa nämä henkilöt esiintyvät. Voitte käyttää tehosteena nauhoitettua liikenteen melua. Keskustelkaa leikin jälkeen siitä, miltä tuntui olla missäkin roolissa. Vaihtakaa osia ja jatkakaa leikkiä.

Ohjaaja seisoo alueen vastakkaisella seinustalla lapsiin nähden. Tarvitset vihreän ja punaisen merkin. Kun vihreä nousee, lapset lähtevät liikkeelle. Kun punainen nousee, lapset pysähtyvät. Lisää haastetta saa muuttelemalla kulkutapoja. Esim kävellen, juosten, kengurubensaa (pomppien), hiihtäen, varpaillaan jne. Pysähtyessä voi myös laittaa takapuolen maahan tai jähmettyä täysin paikalleen tms.

Tässä leikissä lapset ovat autoja, ja kun vihreä valo palaa (ohjaaja huutaa vihreä), autot "ajavat" (=juoksevat) ympäri tilaa. Kun punainen valo palaa (ohjaaja huutaa punainen), pitää pysähtyä. Jos sininen valo vilkkuu (eli ohjaaja huutaa sininen), poliisi tulee tarkistamaan renkaiden kunnon. Tällöin lapset käyvät maahan makaamaan jalat ylhäälle päin ja ohjaaja kiertää heidät läpi kutitellen lasten jalkapohjia eli tarkistaa renkaat.

Järjestäkää tuolit katsomoksi. Leikin vetäjä menee näyttämölle kertojaksi tai kysyy tähän vapaaehtoista. Kertoja lukee ääneen satua. Kirjaksi soveltuu esimerkiksi Grimmin sadut. On tärkeää, että valitussa kertomuksessa on nopeasti eteneviä juonenkäänteitä ja useita roolihenkilöitä. Aina, kun tarinaan ilmestyy uusi roolihenkilö, saa hänet omakseen kokeva nousta ylös ja alkaa näytellä tarinan tapahtumien mukaisesti. Kertojan on muistettava odottaa hetki, jotta näyttelijä ehtii mukaan. Lukekaa kertomus loppuun samalla sitä näytellen. Lopuksi yleisö taputtaa liikkuvalle satukirjalle.

Lausutaan runo ja tehdään siihen kuuluvat liikkeet: Liisa nukkui, näki unta - Laitetaan kädet silmille yöllä satoi paljon lunta - Tehdään käsillä lumisadetta ylhäältä alas kinos kasvoi, kasvoi pilviin asti - Nostetaan kädet korkealle ja seistään varpailla Liisa juoksi nopeasti - Juostaan paikallaan palloin pyörein pehmein - Tehdään käsillä pyöreitä muotoja rakensi hän lumimuurin - Taputetaan käsillä alas lumimuuria Liisa heräs unestaan - Hierotaan silmiä muisti lumilinnojaan - Laitetaan käsi pään päälle ulos juoksi nopeasti - Juostaan paikallaan lunta olikin vain polviin asti - Laitetaan kädet polviin.

Valitaan yksi leikkijöistä limaksi. Lima saa liikkua vain, ryömien, kierien ja pyörien lattialla. Lima saa toisen kiinni koskettamalla näin hänestäkin tulee lima. Muut leikkijät liikkuvat kävellen. Leikitään kunnes kaikki leikkijät ovat muuttuneet limaksi. HUOM! Leikkialue kannattaa rajata melko pieneksi. Variaatio: Ohjaajan "Superlima" huudolla kiinniottajat saavat liikkua karhukävellen tai kontaten ja leikkijät voivat liikkua juosten. Superliman aikana alueen rajat voivat olla isommat. Huudolla "lima" palataan takaisin tavalliseen versioon ja alkuperäisen alueen rajoihin.

Osa leikkijöistä on lintuja, osa kissoja. Lintujen pesä on sovitussa paikassa. Jonkin matkan päässä on viivan takana matoja (käpyjä, tikkuja tms.). Linnut hakevat matoja pesäänsä. Kun leikin johtaja antaa merkin, kissat heräävät omassa pesässään ja lähtevät ottamaan lintuja kiinni. Kiinnisaadusta linnusta tulee kissa ja kissasta lintu.

"Lintu lentää, liitää laataa, kiitää kaataa, tekkee pessää kaiken kessää. Tuonne sen jo laittaa, Liisan niskaan laittaa." - Aikuisen käsi lentää lintuna. Pesän voi tehdä niskaan, korvaan, polveen jne.

Lähtekää linturetkelle lähimetsään. Kirjatkaa ylös kaikki lintuihin liittyvät havainnot. Mitä lintuja onnistutte näkemään, entä millaisia ääniä kuulette? Retken kruunaa evästauko. Muistakaa huomioida lasten mahdolliset allergiat.

Leikkijöistä valitaan ostaja ja myyjä ja loput ovat lintuja, joille jokaiselle myyjä antaa lintulajin nimen (esim. varpunen, punatulkku, merikotka). Piirretään ympyrä, jonka sisällä linnut ja myyjä ovat. Lintujen ostaja tulee nimiä tietämättä ostamaan linnun. Hän kysyy myyjältä jotakin lintulajia, ja jos sen niminen lintu on piirissä, tämä lähtee juoksemaan koettaen kiertää ostajan. Jos ostaja saa linnun kiinni ennen kuin se on päässyt takaisin piiriin saa ostaja sen omakseen. Leikki jatkuu, kunnes ostaja on saanut kaikki linnut omakseen.

Jaetaan pelaajat kahteen joukkueeseen ja kummallekin joukkueelle annetaan oma lippu suojeltavaksi. Kenttä jaetaan kahtia, jolloin oma puolisko on turva­aluetta ja vastustajan puolella saa vastustaja ottaa kiinni. Tarkoituksena on löytää ja ryöstää vastustajan lippu omalle kenttäpuoliskolle. Pelin alussa kumpikin joukkue piilottaa oman lippunsa omalle kenttäpuoliskolle. Tämän jälkeen yritetään löytää vastustajan lippu ja kuljettaa se omalle kenttäpuoliskolle ennen kuin vastustaja tekee saman. Omalla kenttäpuoliskolla voidaan ottaa vastustajia kiinni koskettamalla. Tällöin vastustaja joutuu vankilaan, josta hänet voidaan pelastaa koskettamalla takaisin peliin. Pelin voittaa joukkue, joka on saanut kuljetettua lipun omalle kenttäpuoliskolleen. Eri variaatioita: ­Salissa pelatessa on hankala piilottaa lippua, joten voidaan luoda turva­alue (esim. koriksen 3 sek alue), jonne lippu laitetaan ja johon voi mennä ainoastaan ryöstöä yrittävän joukkueen pelaajat. Täältä voidaan pyrkiä omalle puolelle kenttää, kuten normaalipelissäkin. ­Salissa lippu on lattialla ja puolustajien tulee olla esim. kahden metrin päässä lipusta. ­On tärkeää sopia seuraavista säännöistä: - Mitä lipulle tehdään, mikäli ryöstäjä on lippu kädessä ja jää vangiksi? - Palautetaanko lippu aloituspaikkaan (toimii tuossa ekassa muokatussa versiossa) vai jätetäänkö siihen paikkaan, missä jäi kiinni ­- Sopia, mitä pelastetulle pelaajalle tapahtuu, onko vapaa kulku omalle puolelle ja saako lähteä suoraan ryöstämään lippua

Kaikki osallistujat laskevat yhtä aikaa liukureilla. Yksi laskijoista valitaan hipaksi. Hippa yrittää saada kiinni mahdollisimman monta liukujaa. Kun laskijat ovat päässeet alas, kaikki kipuavat takaisin mäen päälle ja liukureille: kiinniotetut ovat kaikki hippoja, jotka yrittävät saada jäljelle jääneet kiinni. Liukumista jatketaan kunnes kaikki on saatu kiinni.

Leikkjät jaetaan kahteen jonoon. Jonossa pidetään kiinni edessä olevan vyötäisiltä. Jonon ensimmäinen on lohikäärmeen pää ja viimeinen sen häntä. Jonot menevät pienen matkan päähän toisistaan ja leikki alkaa. Kummankin jonon pää yrittää ottaa toisen jonon häntää kiinni ja samalla suojella omaa häntäänsä. Jos jonon A pää saa jonon B hännästä kiinni, siirtyy jonon B hännässä ollut henkilö jonon A pääksi. Näin jatketaan kunnes jäljellä on vain yksi jono.

Leikkijät jaetaan kahteen ryhmään. Sopiva määrä on 2-4 leikkijää/ryhmä. Puolet ovat lohikäärmeen häntiä ja puolet päitä. Päät laskevat sovittuun lukuun (20-50) ja sillä välin hännät menevät kaikki samaan piiloon. Päät etsivät porukalla häntiä. Kun hännät löytyvät piilosta, päät laskevat neljään ja sillä välin hännät lähtevät juoksemaan karkuun, kaikki eri suuntiin. Päät jahtaavat häntiä niin kauan, että kaikki saadaan kiinni.

Nälkäinen lohikäärme yrittää pyydystää omaa häntäänsä. Asetutaan avonaiseen piiriin käsi kädessä. Päätetään kumpi pää on lohikäärmeen pää, kumpi häntä. Sen jälkeen pää yrittää ottaa kiinni häntää. Käsistä kiinni pitäen häntä yrittää väistyä karkuun. Jos lohikäärmeen pää pääsee koskettamaan häntää, häntänä ollut tippuu pois pelistä. Seuraavalla kierroksella voidaan vaihtaa päätä ja häntää.

Leikkijät asettuvat jonoon ja ottavat toisiaan kiinni hartioista. Ote ei saa päästä irti pelin aikana. Jos jono katkeaa, niin peli keskeytetään. Jonon ensimmäinen ihminen yrittää ottaa kiinni jonon viimeistä henkilöä. Jonon viimeinen henkilö yrittää samaan aikaan päästä karkuun. Kun jono ensimmäinen saa viimeisen kiinni, siirtyy jonon viimeinen ensimmäiseksi ja peli jatkuu.

Leikkijät menevät salin pitkään päätyyn tai ulkokentällä ollessa otetaan pitkä suora, johon loikitaan. Tämä viiva/pääty on koti. Ensimmäiseksi jäänyt päättää loikkien lukumäärän 2­ - 20 välillä (jos saliin ei mahdu 20 loikkaa niin sitten toinen maksimimäärä on sovittava). Esim. jos jäänyt on sanonut 15 loikkaa, kaikki loikkaavat 15 loikkaa ja jäävät paikalleen kohtaan, johon viimeinen loikka laskeutui ja jäänyt loikkaa yhden loikan vähemmän eli 14 loikkaa. Kiinniottajan tarkoituksena on kurottautua lähimpänä olevaan leikkijään ja jos hän ylettyy koskettamaan häntä, esim. Timoa, huutaa kiinniottaja “Timo irti”, jolloin Timosta tulee hippa ja kaikki lähtevät juoksemaan kohti kotiviivaa. Jos Timo saa jonkun kiinni ennen koti viivaa tulee hänestä kiinniottaja, mutta jos Timo ei saa ketään kiinni niin hän itse jää ja päättää seuraavan kierroksen loikkamäärän. Jos kiinniottaja ei ylety koskettamaan ketään huutaa hän oman nimensä ja irti, jolloin kaikki lähtevät juoksemaan kohti kotiviivaa ja kiinniottaja yrittää saada kiinni.

Tämän harjoituksen avulla kohennetaan itseluottamusta. Jokainen leikkaa värillisestä paperista ison tähden, jonka keskelle piirtää kuvansa. Sitten hän kirjoittaa tähden jokaiseen sakaraan myönteisiä aioita itsestään. Isolle paperille tai taululle kirjoitetaan otsikoksi: "Olen tähti! Loistan, koska..." Leikkijöiden tähdistä tehdään linnunrata. Jos leikkijät ovat jo ennestään tuttuja toisilleen, voi harjoituksen tehdä myös niin, että leikkijät kirjoittavat toisistaan myönteisiä asioita toistensa tähtiin.

Pyydä jokaista leikkijää leikkaamaan värillisestä paperista ison tähden. Pyydä sen jälkeen jokaista kirjoittamaan sakaroihin myönteisiä asioita itsestään. Lopuksi tähdet kiinnitetään taululle tai isolle paperille. Kerro, että tähdistä muotoutuu kokonaisuus: avaruus tai linnunrata. Lue ryhmälle tähdissä olevia asioita ja kerro, että meillä on aika taitava ja monipuolinen ryhmä, jolla on monenlaisia taitoja ja hyviä puolia. Kerro, että jokainen voi käyttää tässä ryhmässä omia hyviä puoliaan. Kaikkien ei tarvitse osata kaikkea, vaan aina voi pyytää apua ja neuvoa muilta. Jos leikkijät ovat jo ennestään tuttuja toisilleen, voi harjoituksen tehdä myös niin, että leikkijät kirjoittavat toisistaan myönteisiä asioita toistensa tähtiin. 

Leikin ohjaaja pyytää jokaista kerholaista valitsemaan mukavan paikka kerhotilasta, asettumaan sinne mukavaan asentoon ja sulkemaan silmänsä. Hän lausuu hitaalla ja voimakkaalla äänellä: Kuvittele, että kätesi on kiinnitetty naruun, joka on kiinni katossa. Naru alkaa kiristyä. Kätesi nousee pikkuhiljaa ilmaan. Ylhäällä naru räsähtää poikki. Seuraavaksi ilmaan nousee toinen käsi, sitten oikea ja vasen jalka ja viimeisenä pää. Rentoutukselle on hyvä antaa tarpeeksi aikaa. Pään kohdalla naru ei räsähdäkään poikki, vaan nostaa sinut hitaasti seisomaan. Leikin vetäjä kiittää kerholaisia tästä kerrasta.

Leikki on versio Myrkkysieni- leikistä. Tarvitaan "kaupan tavaroita", esim. leluja ja/tai ruokatarvikkeita, noin 10 kpl. Yksi leikkijöistä menee (kauppakorin kanssa) leikkitilan ulkopuolelle. Ohjaaja antaa jonkun leikkijän valita "loppuunmyydyn" tuotteen, ja varmistaa, että kaikki paikallaolijat ovat siitä tietoisia. Ulkopuolella ollut "ostaja" kutsutaan paikalle, ja hän nostaa tavaran kerrallaan koriinsa, muut laskevat yhteen ääneen nostettujen tuotteiden määrää niin kauan, kunnes "ostaja" ottaa "loppuunmyydyn" tuotteen. Tällöin kaikki sanovat: "Loppuunmyyty!" ja kierros päättyy. Voi olla hyvä, että äskeinen ostaja valitsee seuraavan loppuunmyydyn tuotteen, tämä helpottaa pettymystilanteissa, jos loppuunmyyty tuote tuli lähes heti nostettua.

Kim-leikissä pöydälle on asetettu esineitä, jotka leikkijät ensin yrittävät painaa mieleensä. Sitten leikin vetäjä peittää esineet liinalla ja poistaa yhden esineen salaisesti. Kun liina otetaan pois, leikkijät yrittävät päätellä, mikä esineistä puuttuu. Loruja Kim-leikkiin: Painahan mieleesi tarkasti nää, mikä tavara puuttumaan jää? Liina kohta lasketaan, jää lelut alle sen, kun se sitten poistetaan, huomaatko muutoksen? Monta pikku esinettä pöydällä on tarjon, vaan kun liina hulmahtaa jääkö niitä yhtä paljon? Katso tarkkaan tavarat kohta ne jo muuttuu, liina päältä nostetaan, mikä sieltä puuttuu?

Leikkijät asettuvat joukkueittain jonoihin lähtöviivalle ja maali on 5–10 metrin päässä. Lähtömerkin jälkeen muodostavat ykkönen ja kakkonen kantotuolin asettamalla kätensä ristikkäin, ja sillä he kantavat joukkueensa muut jäsenet maaliviivalle jonoon. Tämän suoritettuaan he itse asettuvat jonon päähän kolmosen ja nelosen ryhtyessä vuorostaan kantamaan joukkuetovereitansa takaisin lähtöpaikalle. Viitonen ja kuutonen tekevät saman vuorollaan. Kantajien määrää ja kantotapaa voidaan myös muuttaa.

Ohjeista ryhmää päättämään sana (esim.avain). Sitten ohjaa osallistujat menemään joko piiriin tai olla omilla paikoillaan. Aloita sanomalla 1 sitten jatketaan järjestyksessä 2,3... aina kun tulee vastaan luku jossa  4 (myös 14,24,34,40...) tulee sanoa sovittu sana, eli avain. Sana tulee myös sanoa jos luku esiintyy neljän kertotaulussa (esim. 4,8,12,16,20..). Jos vuorossa oleva henkilö sanoo väärin tai jää vain pyörittelemään silmiään hän tipahtaa pois ja kaikki loput aloittavat alusta.

Käy puhtaalle, pehmeälle hangelle selällesi. Heiluta jalkojasi auki ja kiinni, näin lumeen piirtyy enkelin hame. Heiluta käsiäsi lunta pitkin ylös ja alas, jolloin syntyvät siivet. Voit sen jälkeen koristella enkelin: laittaa hiukset, silmät, suun esimerkiksi kivistä, kepeistä, havuista - mitä nyt luonnosta löytyy. Enkelille voi myös laittaa kynttilän käteen ja koristella hameen reunan.

Leikkijät jaetaan kahteen jonoon. Jonossa pidetään kiinni edessä olevan vyötäisiltä. Jonon ensimmäinen on lumikon pää ja viimeinen sen häntä. Jonot menevät pienen matkan päähän toisistaan ja leikki alkaa. Kummankin jonon pää yrittää ottaa toisen jonon häntää kiinni ja samalla suojella omaa häntäänsä. Jos jonon A pää saa jonon B hännästä kiinni, siirtyy jonon B hännässä ollut henkilö jonon A pääksi. Jatketaan, kunnes jäljellä on vain yksi jono. (Leikkiä voi varioida siten, että on vain yksi jono, jonka pää koittaa saada häntää kiinni.)

Opettaja antaa aiheen, jonka mukaan tehdään kuvio puhtaaseen lumeen. Tapa, jolla kuvio tehdään, voi vaihdella koko kehon käyttämisestä jaloilla tallaamiseen. Aiheet voivat vaihdella erilaisten teemojen ja aihealueiden mukaan, esimerkiksi ”eläin, jolla on neljä jalkaa”, ”merieläin” tai "jättiläinen". Kuvioita voi lopuksi vielä koristella erilaisilla luonnonmateriaaleilla, kuten kivillä ja kepeillä.

Järjestäkää sisälle lumilaboratorio. Peittäkää pöytä vahakankaalla ja tuokaa lunta sisään vadilla tai muovilaatikolla. Sulatelkaa lunta roskatutkimuksia varten, värjätkää sitä vesiväreillä tai tehkää minilumiukkoja tai lumikakkuja tarjottimen päälle.

Tätä leikkiä voi leikkiä esimerkiksi lumisella auraamattomalla pihalla. Tampatkaa yhdessä jaloilla lumeen paljon polkuja, jotka yhdistyvät toisiinsa. Mikäli hanki on syvää, voitte käyttää apuna myös lapioita. Kulkekaa lumireittejä pitkin ja yrittäkää väistää vastaantulevia niin, että pysytte kummatkin reitillä. Reitin varrelle voi tampata myös laakeampia alueita kotileikkejä varten.

Koskemattomaan lumeen tallataan polkusokkelo. Leikkijät asettuvat sokkelon varrelle. Yksi leikkijöistä on noita, joka yrittää saada muita leikkijöitä kiinni. Ennen leikin alkua sovitaan turvapaikat, joissa on turvassa noidalta. Leikkijät saavat liikkua vain tallattuja polkuja pitkin. Kun kaikki leikkijät ovat kiinni, noita vaihtuu.

Pyöritelkää lumipalloja ja asetelkaa niitä paperisiin leivosvuokiin myytäväksi. Koristelkaa kivin ja kepein. Laittakaa pystyyn herkkukauppaleikki.

Rakentakaa yhdessä niin iso lumilinna, että kaikki kerholaiset mahtuvat sinne. Seinien rakennuksessa paras apu on iso muovilaatikko ja iso lapio. Lapioikaa lunta laatikkoon ja kipatkaa valmiit lumiharkot linnoituksen seiniksi. Rakentamisen jälkeen voitte järjestää uupuneille rakentajille tupaantuliaiset, joissa tarjoillaan lämmintä juomaa. Huomioikaa kuitenkin mahdolliset allergiat.

Lumeen tallataan polkuverkosto ristiin rastiin noin 10 – 20 metrin alueelle. Polkujen varrelle tehdään noin 5 ympyrän muotoista turvapesää. Polut tallotaan selvästi muusta hangesta ulottuviksi. Yksi leikkijöistä jää lumimieheksi, joka alkaa jahdata muita polkuverkoston sisällä. Kun lumimies saa jonkun kiinni, tämän on jähmetyttävä paikoilleen lumiukoksi siihen asti, että joku toinen leikkijä tulee pelastamaan hänet halaamalla. Turvapesissä voi pysähtyä lepäämään. Kun kaikki on jähmetetty lumiukoiksi, valitaan ensimmäisenä kiinni jäänyt/joku muu vapaaehtoinen uudeksi lumimieheksi.

Lumiukko tykkää lautapeleistä! Tarvikkeet: Parillinen määrä täsmälleen samanlaisia ämpäreitä tai pesuvateja. Esineitä ämpäreiden alle, aina kaksi samanlaista Pelialue: Nurmikko, kenttä tai muu tasainen alue Alkuvalmistelut: Ohjaaja/pelin johtaja käy levittämässä ämpärit alassuin pelialueelle ja piilottaa jokaisen alle yhden esineen satunnaisessa järjestyksessä. Valitaan joukkueet (voidaan pelata myös yksilö- tai paripelinä) Pelin kulku: Arvotaan aloittava joukkue. Yksi joukkueen jäsenistä käy kääntämässä kaksi vapaavalintaista ämpäriä oikein päin niin, että kaikki näkevät mitkä esineet niiden alta löytyvät. Jos löytyy pari, joukkue saa pisteen ja esineet jätetään näkyviin. Jos esineet ovat erilaiset, laitetaan ämpärit takaisin. Tämän jälkeen on seuraavan joukkueen vuoro toimia samoin. Pelialueella saa olla vain yksi henkilö kerrallaan. Joukkueen muut jäsenet saavat neuvoa, mutta ainoastaan suullisesti omalta paikaltaan. Peliä jatketaan vuorotellen ämpäreitä kääntäen, kunnes kaikki parit on löydetty. Eniten pisteitä saanut joukkue voittaa. Lähde: Suomen Latu ry, Reija Koivu

Lumiukko tykkää touhuta ulkona kavereiden kanssa ja järjestää silloin tällöin lumiukko-olympialaiset kavereidensa kanssa. Lajeina voi olla esim. lumipallonheitto (pituus- tai tarkkuusheitto esimerkiksi puuhun), lumiukkojuoksu tai lumiukkoviesti. Yhdessä lasten kanssa voi miettiä, miten lumiukko heittää ja juoksee, tai miten muuten lumiukko voi liikkua kuin juosten. Heittääkö lumiukko palloa esimerkiksi jalkojen välistä tai milloin lumiukko peruuttaa? Lähde: Suomen Latu ry, Reija Koivu

Otetaan tarinalle joku pohja tai annetaan lasten päättää teema. Isot lapset voivat kertoa tarinaa yksi lause tai sana kerrallaan ja vuoro vaihtuu aina seuraavalle. Pienempien lasten kanssa voidaan kertoa satua, mutta antaa lasten täydentää tiettyjä kohtia.